Språk: Bokmål Nynorsk Sámegiella English
Dát ehtalaš njuolggadusat gustojit fágaorganiserejuvvon dearvvašvuođabargiide. Fágaorganiserejuvvon bargin ja dearvvašvuođafitnuid bargin mii leat geatnegahtton sihke fága ehtalaš árbevieruid ja bargiidlihkadusa ideavuođu olis. Dát mearkkaša ahte lea geatnegasvuohta bargat fuolaheami, solidaritehta ja oktiigullevašvuođa prinsihpaid mielde.
Njuolggadusat galget movttiidahttit ja geatnegahttit dearvvašvuođabargiid, buoremus lági mielde, addit fágalaččat dohkálaš ja fuolalaš dearvvašvuođaveahki buohkaide geat dan dárbbašit.
Min ehtalaš prinsihpat eai guoskka dušše min iežamet práksisii. Dearvvašvuođabargin ja go lea fágaorganiserejuvvon, de leat mii maid geatnegahttojuvvon bargat dan ala ahte dearvvašvuođabálvalusas leat dakkár politihkalaš ja ekonomalaš rámmaeavttut mat dahket etihkalaš ja fágalaš dohkálaš dearvvašvuođaveahki vejolažžan. Mii doahttalit maiddái bargiidlihkadusa riikkaidgaskasaš árbevieru, mii geatnegahttá min bargat dearvvašvuođabargiid ja olbmuid eavttuid ovdii, geat dárbbašit dearvvašvuođaveahki miehtá máilmmi.
1. Árvovuođđu
Buot olbmuin lea seamma árvu, seamma rihkkomeahttun vuoigatvuođat, seamma gáibádus eallimii dárbbašmeahttun bákčasiid ja gillámušaid haga ja árvvolaš jápmimii. Dearvvašvuođabargin ja fágaorganiserejuvvon lahttun leat mii geatnegahtton bargat dan ovdii ahte buot olbmot ožžot dáid gáibádusaid ja vuoigatvuođaid devdojuvvot.
1.1 Buot olbmot leat ovttaárvosaččat.
1.2 Juohke olbmo galgá vuostáiváldit gudnejahttimiin ja fuolain, beroškeahttá agis, doaibmavádjitvuođas, buozanvuođas, čearddalašvuođas, seksuála sojus, sohkabealis ja sohkabeali ovdanbuktimis, oskkus/eallinoainnus, politihkalaš jáhkus, sosiála stáhtusis dahje ekonomiijas.
1.3 Buohkain lea vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođaveahki. Dearvvašvuođabargit galget, lágaid ja šiehtadusrámmaid siskkobealde, dahkat buot maid sáhttet vai buohkat ožžot dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki. Doppe gos vealahemiin meannudit olbmuid, galget dearvvašvuođabargit bargat rievdadit dán.
1.4 Dearvvašvuođabargit galget bargat buotlágan vealahemiid vuostá.
2. Etihkka ja etihkalaš práksis
Etihkalaš njuolggadusat, láhkamearrádusat, eallinoaidnu ja osku ja dábálaš ipmárdusat das mii lea riekta ja boastut leat gáldun ehtalaš práksisii, muhto dat ii leat iešalddis doarvái. Ehtalaš práksis šaddá smiehttama, digaštallama ja dialoga bokte. Diehtomielalažžan dahkat iežamet guottuid ja árvvuid, ja oahppat mo dat bohtet ovdan ja berrejit ovdanboahtit go deaivvadit earáiguin.
2.1 Buohkat geat barget dearvvašvuođasuorggis galget árgabeaivvis oažžut áiggi, saji ja vejolašvuođa ehtalaš smiehttamii.
2.2 Buohkat geat barget dearvvašvuođasuorggis galget oažžut skuvlen-, lassi- ja joatkkaoahppofálaldaga mas etihkka deattuhuvvo.
3. Fidnočađaheapmi ja fágalaš dohkálašvuohta
Fágalaš dohkálašvuhtii gullá diehtit iežas gelbbolašvuođa, dohkkehit earáid gelbbolašvuođa ja álohii rahčat bargat relevánta ja ođasmahttojuvvon máhtu vuođul. Dát mielddisbuktá geatnegasvuođa čuovvut mielde dutkama ja ovdáneami iežas fágas ja leat mielas váldit lasse- dahje joatkkaoahpu.
3.1 Dearvvašvuođabargit galget sihkkarastit ahte buot pasieanttat ožžot fágalaččat dohkálaš ja fuolalaš dearvvašvuođaveahki. Dearvvašvuođabargit galget aktiivvalaččat geahpidit bákčasiid ja gillámušaid, ovddidit dearvvašvuođa, ja fállat divššu mii doaibmá.
3.2 Dearvvašvuođaveahki vuođđun galget leat dohkkehuvvon metodat ja máhttu.
3.3 Dearvvašvuođabargit eai galgga ávkkástallat fidnonamahusaid alcceseaset ávkin.
3.4 Dearvvašvuođabargit galget eastadit ahte pasieanttat gártet dárbbašmeahttun medisiinnalaš prosedyraid ja divššu vuollái.
3.5 Dearvvašvuođabargit galget geahččalit oažžut ávkki nu ollu go vejolaš dain ráddjejuvvon resurssain mat mis leat olámuttos, ja sihkkarastit ahte mii fuolahit sin geain leat eanemus duođalaš dilit ja stuorámus dárbbut.
3.6 Jus oažžu bargguid dahje čuožžilit dilálašvuođat gos iežas gelbbolašvuohta ii leat doarvái, de galgá ohcat veahki earáin. Jus soames sihtá veahki, de galgá veahkehit.
3.7 Dearvvašvuođabargit galget dieđihit moaittehahtti diliid birra. Oskkáldasvuohta pasientii lea deháleabbo go oskkáldasvuođa bargoaddái ja bargoustibiidda.
3.8 Pasieanttaid ja geavaheddjiid priváhtaeallima galgá árvvusatnit.
3.9 Dearvvašvuođabargit galget čielgasit earuhit persovnnalaš ja ámmátlaš beliid, eai ge galgga goassege ávkkástallat pasieantta dahje geavaheaddji -ii dovddolaččat, seksuálalaččat iige ekonomalaččat.
3.10 Dearvvašvuođabargit galget doallat jávohisvuođageatnegasvuođa, ja fuolahit ahte dieđut bissot čiegusin. Pasieanttat ja geavaheaddjit galget leat oadjebasat dasa ahte dieđut eai goassege geavahuvvo eará áigumušaide go dearvvašvuođaveahkkái, almmá čielga mieđiheami haga.
3.11 Dearvvašvuođabargit galget hehttet olbmuid geain váilu lohpi beassamis elektrovnnalaš pasieantajournálii ja eará digitála dieđuide, ja dieđihit jus balahit headjuvuođaid DGT-sihkarvuođas.
3.12 Dearvvašvuođabargit galget fuolahit ahte pasieanttain, geavaheddjiin ja oapmahaččain leat dárbbašlaš dieđut, ja ahte dat addojuvvojit dakkár vugiin mii lea heivehuvvon ovttaskas olbmo eavttuide (giella, kognitiiva doaibma jna.).
3.13 Dearvvašvuođabargit galget geavahit sosiála mediaid ovddasvástáduslaččat, ja eastadit boasttu dearvvašvuođarávvagiid leavvamis.
3.14 Dearvvašvuođabargit galget eastadit ahte pasieanttat, pasieantadieđut ja oapmahaččat ávkkástallojuvvojit ruđalaš dahje eará ávkái.
3.15 Miehtan galgá leat vuođđun dearvvašvuođaveahkkái. Dearvvašvuođabargit galget bargat garvime bággema ja bággoneavvuid geavaheami, ja rievdadit bargoproseassaid ja bargovugiid mat eai doarvái vuhtiiváldde pasieanttaid ja geavaheddjiid iešmearrideami.
3.16 Dearvvašvuođabargit galget árvvusatnit olbmuid integritehta, maiddái maŋŋel jápmima.
4. Kollegaoktavuohta
Oktavuohta bargosajis lea vuođđun fágalaš dohkálaš práksisii, hálddašeapmái ja fágalaš ovdáneapmái, gullevašvuhtii ja ovdáneapmái sihke olmmožin ja fidnobargin. Buori kollegaoktavuođa ja bargobirrasa doarjaga haga, fágalaš dohkálaš práksis ii leat vejolaš.
4.1 Go leat váttis dilálašvuođat, de galget kollegat veahkehit guhtet guoimmiset. Galgá maid fuolahit ahte bargoustibat geat dárbbašit ámmátlaš veahki ožžot dan.
4.2 Dearvvašvuođabargit galget juogadit máhtu, ja veahkehit lokteme kollegaid gelbbolašvuođa.
4.3 Dearvvašvuođabargit galget vuostáiváldit kollegaid árvvusatnimiin, ja meannudit guhtet guoimmiset dásseárvosaš olmmožin, beroškeahttá oahpus ja gelbbolašvuođas.
5. Riikkaidgaskasaš Solidaritehta
Solidaritehta lea eará go buorredáhtolašvuohta. Solidaritehta vuolgá dan dovddasteamis ahte mis buohkain leat oktasaš vuđolaš beroštumit ja ahte mii leat sorjavaččat nubbi nuppis, maiddái rájáid ja riikkaid rastá. Fágaorganiserejuvvon dearvvašvuođabargin mii doahttalit bargiidlihkadusa riikkaidgaskasaš árbevieru.
5.1 Dearvvašvuođabargit galget bargat dan ala ahte vuoigatvuohta dearvvašvuođaveahkkái galgá gustot buot olbmuide, beroškeahttá riikkarájáin.
5.2 Dearvvašvuođabargit galget, maiddái go lea soahti ja riiddut, sáhttit addit dearvvašvuođaveahki buohkaide geat dan dárbbašit, eaige dárbbašit ballat iežaset heakka ovddas, ballat oaguhuvvot dahje massit iežaset friddjavuođa.
5.3 Dearvvašvuođabargit barget riikkaidgaskasaš ovttasbarggu ovddas mii sáhttá váikkuhit dan ahte buot olbmot ožžot dearvvašvuođaveahki ja mii sáhttá nannet vejolašvuođa gieđahallat máilmmiviidosaš dearvvašvuođa hástalusaid.
5.4 Dearvvašvuođabargit barget dan ala ahte eanet ja buorebut juogadit máhtu, dutkama ja fágaovddideami riikkarájáid rastá.
5.5 Dearvvašvuođa bargit barget dan vuostá ahte kapitála beroštumit galget beassat gáržžidit ovttasbarggu riikarájáid rastá, ovdamearkka dihte hehttemis geafibut riikkaid oažžumis boahkuid dahje eará dikšunvugiid.
5.6 Dearvvašvuođabargit barget dan ala ahte riikkaidgaskasaš šiehtadusat ja ovttasbargovuogit árvvusatnet juohke áidna riikka vuoigatvuođa fuolahit dearvvašvuođaveahki ássiidasaset.
5.7 Dearvvašvuođabargit eai galgga leat mielde oččodeame dearvvašvuođabargiid eará riikkain mat ieža dárbbašit dearvvašvuođabargiid.
5.8 Dearvvašvuođabargit galget leat mielde ollašuhttime ON:a bistevaš ovdáneami mihttomeari.
